- 'Shh pikkuinen, ei hätää, mummi tässä! Älä itke, shh...' Cassandra yritti lepytellä huutavaa Caroliinaa. -'Isäs syöttää sinut kohta, kun tulee töistä, ei kauaa enää pikkuinen.' Cassandra sanoi. Ennenkuin huomata kerkesi, Nisse oli tullut töistä ja haki pikkuista Caroliinaa syömään.

Keittiöön päästyään pikkuinen ei halunnutkaan juoda ilta maitoaansa. Väkisin Nisse työnsi tuttipullon vauvan suuhun, ja silloin kuului kamala itku. Loppuen lopuksi vauva leppyi, Mutta ei tainnut tykätä maidosta? Ainakaan ilmeen mukaan tyttö ei maidosta tykännyt.

Hetken päästä kello löi jo kuusi illalla: Silloin koitti pikkuisen Caroliinan syntymäpäivä. Tytöstä tuli suloinen yksivuotias lapsi. Caroliinan kasvettua tyttö nukahti lattialle. Onneksi Nisse-isä herätti tämän pian.

Caroliinan herättyä alkoi kävelyharjoitukset. -' Nyt noustaan ylös.... Ja sitten kävellään näin.' Nisse opetti Caroliinaa. Yhtääkkiä hän kuuli puhelimen soivan. - ' Voihan *******!!' Nisse kirosi. Hän juoksi puhelimeen.

- ' Abeoilla. '
- ' Hei. Miten menee? *hik*'
- ' öh... ihan hyvin mulla... Hei! kuka sä oot?'
- ' Ai minäkö? *hik* minä olen  Joonatan. Onkos minun oma Cassandra koton?'
-' ei!'

Pienen pieni Caroliina ponkaisi viivana kehdosta ylös, kun isä oli lopettanut puhelun.Caroliina (Jes, muistin nimen!) näytti salaperäiseltä. Todella.

Tässä välissä minun täytyy todeta että kuvat katosivat salaperäisesti.otin uudet, mutta hieman myöhään; Caroliina oli kasvanut  lapseksi, ja perheeseen oli ponkaissut uusi vaavi; Charlotte. Vain hääkuva 'säilyi'.Anteeksi kovasti!

Tässä siis hääkuva.

Caroliinalla ei mennyt koulussa hyvin. Kukaan ei ollut hänen kanssaan välitunnilla, kukaan ei halunnut istua luokassa hänen vieressään, eikä kukaan halunnut auttaa häntä, siis paitsi opettaja. Tyttö sai heti ensimmäisenä päivänä koulun todistuksesta arvosanan 6.4 . -' Ne ei vaan tiiä mihin mä pystyn' Caroliina sanoi. - ' Mä näytän niille vielä!!'

- ' Kuules Maggie... Minulla on asiaa.Se on vakavaa'

- ' okei, kerro.'

- ' minä kuolen.'

- ' M...Mitä? Et sinä voi jättää kaikkea minun vastuulleni! Minullahan on kohta syntymäpäivä.Kuopuksestasi puhumattakaan!!!  '

- ' Minun on pakko.'
- Ei!! : ' (

Pian Nisse sitten heittikin veivinsä. Jokainen suri sitä omalla tavallaan....

Caroliina itki...

Ja Maggie sekosi/Masentui. Varsinkin Maggielle Nissen kuolema oli kova pala.

... Siitä huolimatta pikkuisen Charlotten syntymäpäivät oli vietettävä.

Taaperopeilin edessä käynnin jälkeen lapsosesta tuli suloinen.

- Pääsiköhän isä mummin luo? Caroliina ajatteli nukkuessaan. Mummi ainakin pääsi taivaaseen, se oli niin kiltti koko ajan. Tohon et usko edes itsekkään! Caroliinan sisällä oleva ääni sanoi.

Isänsä kuoleman jälkeen Charlotte itki aina kun häntä yritettiin laittaa nukkumaan. Itki, Itki, ja itki. Kunnes äiti kävi halimassa ja peittelemässä. Sääliksi käy pikkuista Charlottea.



- Hei pikkuinen. Älä itke.
- en minä itke. Mjinulla on vain huono mjieli.
- voihan sinua. Etkai sure isää?
- Juu.
- Okei. Surraan sitten myöhemmin? Nyt leikitään!
- JOOO!!.
Charlotten suupieliin tuli viimein hymy.



Leikittyään Charlotten kanssa ja jätettyään tämän siskonsa kanssa kahden, syötyään 3 lautaista spagettia, vaihdettuaan hupparin ja farkut, Maggie lihoi. -Olenpas lihava! Maggie ajatteli.



Caroliina ei halunnut enää pitää nutturalla hiuksia takana, joten päästi hiuksensa vapaaksi, ja laittoi tutun, vanhan pinnin etuhiuksistansa 'kiinni'. Nätti tyttö nyt, siis mielestäni.

 

-noniin, pikkutyttö, nyt kävellään. tule tänne. tule tänne.!

- Empäs tjule!! Njää Njää!

- NYT TÄNNE!

- Äiti! älä huuda! Charlotte Sanoi ja alkoi itkemään.

- Anteeksi.

Pian vietettäisiin Charlotten syntymäpäivää, Joten hänelle ostettiin sänky joka mahtui yläpedin alle portaitten viereen.

Caroliina päätti auttaa äitiään Charlotten syntymäpäivä aamuna: Putsasi pikkusiskonsa lautasen, jossa  oli ollut puuroa.

Pian olikin Charlotten aika kasvaa. hänestä tuli toki todella suloinen. 

The tämän osan loppu.